Chapter XVII - Purppura Porttien Tir'in'Tiral

Voitettuaan Sons ofHoarin johtajat lakeijoineen, urhomme ryntäsivät loukkaantunut Szaros käsivarsillaan Chauntean katedraaliin, Green Lady’s Districtille. Apotti Dalmar ohjasi sankarit levolle, kunnes seuraavana aamuna temppelin ylipappi Isä Aurinko ilmoitti Szaroksen parantuneen, toistaiseksi. Kantaen koteloituneen entropian taakkaa vasemmassa olkanivelessään, nuori velho liittyi jälleen muiden seuraan, kalpeana mutta määrätietoisena.

Helpottuneina sankarimme marssivat takaisin palatsin raunioille, ilmoittaakseen Noitakuningatar Simbulille tehtävän suoritetuksi. Simbul otti tiedot vaihtelevasti vastaan, keskittyen enimmäkseen räjähdyksessä menehtyneen Nerrol Hamastylin ruumiiseen. Simbul kertoi Umber Marcheilla sijainneen vartiotornin neutralisoinnin oleven nyt merkityksetöntä, mutta puskevansa hyökkäyksen tästä huolimatta Keep of Sorrowsiin, Thayn ensimmäisen linnoituksen porttiin. Täältä Yhdistyneet Läntiset Armeijat jatkaisivat hävittäen Thaylaisia settlementtejä pääsevät Tyraturoksen ja Pyaradoksen tasangoilla, kunnes jäljellä olisi vain Eltabbar.

Sanovat että Vihreän Palatsin räjähdyksen jälkeen
 ikä alkoi näkyä myös Simbulin kasvoilla

Urhoillemme Simbul varasi erikoistehtävän. Koska Yuirwoodin rinnakkaistason Sildëyuirin hallintaansa ottanut Hämäräherra oli ilmeisemminkin jotain muuta kuin kuljetuksellinen osa koko palapeliä, määräsi kuningatar urhot palaamaan tuolle tähtihaltiain tasolle, tehtävänään etsiä käsiinsä Hämäräherra Raeranthur Moth’turana ja estämään tämän avaamien portaalien käyttö sarrukh-lich Kress the Apostaten kutsurituaaleissa. Sillä Simbul varoitti, että mikäli Punaiset Velhot käyttäisivät yksinään Erun’Em’Namdaa Aglanrondia vastaan, pitäisi kartografien piirtää Sea of Fallen Starssin rannat uusiksi. Mutta jos yksikin olento, joka on Oremen muinaisissa kultaisissa temppeleissä lausunut jumaliakin vanhempia rituaalisanoja, saa haltuunsa tuon Nether Kääröistä voimakkamman, olisi Time of Troubles vain airut siitä kataklysmistä, joka Torilia ja heidän tuntemaansa maailmanjärjestystä kohtaisi.

Päättäväisinä ja tärkeinä, sankarimme palasivat Greyfort Manorille, hyvästelläkseen kiltatalonsa ehkä viimeistä kertaa. He pakkasivat mukaansa tärkeimmät seikkailuvälineensä, mukaan lukien Asarkanilta saatu musta kivilipas, jonka Szaros tunsi tarpeelliseksi. Noudettuaan uudet ratsunsa, Tulikengän, Vahteran, Brontton sekä Hiivan Griffonheight Keepistä, urhomme jättivät Velprintalarin taakseen jälleen kerran, haikeina mutta uskoen tehtävänsä tärkeyteen.

Matkalla Yuirwoodin Relkathin Jalkaan tapaamaan Hamafil Vihreää Velhoa, sankarimme sivuuttivat tuttuja maisemia. Näkkien piinaamasta Halendoksen kylästä he jatkoivat Sinisen Sammakon Majataloon Yuirmetsän kupeeseen, jossa he palkitsivat leppoisasti rupatelleen Letard Vanuvarpaan hyppysellisellä platina-jauhoa. Mutta matka Yuirwoodissa itsessään oli ahdistava, pelko lohikäärme Viarmantriul Kamalan kostosta varjosti heidän matkaansa, varsinkin kuultuaan maahiselta, kuinka tämä hirvittävä käärme oli surmannut Relkathin Jalan efoorin, harvinaisen laulukäärmeen Lady Melordianixin. Ahdistuksesta huolimatta, sankarimme tavoittivat metsän  puolihaltian keskuspisteen, jossa he tapasivat Belgarwynin sisaren, Prinsessa Blindesyn Olossynen.

Relkathin Jalkaan oli laskeutunut syksy.

Surtuaan yhdessä veljensä Branelwynnin lopullista poismenoa, prinsessa Blindesyn jakoi urhoillemme Vihreän Velhon sijainnin ja hoputti heitä kiirehtimään, sillä tämän oli määrä sulkea viimeinen tähtihaltiaintasolle vievä Menhir-portaalirinki yhdessä arkkidruidi Ilmiryl Tammisielun kanssa. Rynnistettyään druidin asumukseen Lehtiherran Saloon, he vakuuttivat Vihreän velhon ja druidi Tammisielun avaamaan menhir-ringin ennen sen tuhoamista. Mutta kesken druidin ikitammia liikuttelevien litanioiden, aikaisemmin metsässä tunnettu synkkyys palasi. Ja tällä kertaa se vyöryi heidän ylitseen.

Kuin maanjäristys, kuukausien riehunnan arpeuttama valtaisa vihreä lohikäärme, Viarmantriul Kamala, syöksyi pitkin puiden latvoja heidän kimppuunsa, karjuen myrkyllisiä sanoja lapsenmurhaajista. Loukkaantuneenakin tuo lohikäärmesemo taisteli vimmakkaasti, purren, raadellen, lyöden ja myrkkypilviä esiin puhkuen. Druidi Tammisielun jatkaessa epätoivoisesti litaniaansa menhir-paasien nostamiseksi ja aktivoimiseksi, sankarimme ottivat puolustavan taistelumuodostelman. Tuon muinaisen käärmeen iskut olivat veitsenteräviä, mutta urhomme kestivät. Toista oli Vihreän Velhon laita, jonka sinänsä voimakkaat loitsut valuivat harakoille, sillä hän oli sijoittunut väärin ja altisti kudoksensa lohikäärmemyrkyn räjähtävälle hajoamisprosessille.

Mutta raivonsa sokaisema Viarmantriul antoi sydämensä johdattaa järkeään ja lukuisat sankareidemme lyömät iskut saivat sen lopulta romahtamaan maahan, tuo samainen sydän kirveellä halkaistuna. Puuskuttaen ja vain vaaksan verran enemmän elävienkirjoissa olevat sankarimme keräsivät kamppeensa ja syöksyivät menhir-paasien keskelle auenneeseen transdimensionaaliseen portaaliin, jättäen taakseen arkkidruidi Tammisielun, lohikäärmeraadon, höyryävän kasan lihaa ja kudosnesteitä, joka kerran oli Hamafil Vihreä ja Aglarondin valtakunnan. 

Vai menikö se sittenkin näin?

Chapter XIV - Jos haluat rauhaa, varaudu sotaan

Päästyään jälleen takaisin Aglarondiin, sankarimme läksivät kohti Velprintalaria. Jalkaisin matka vei tovin, varsinkin kun tie tyssäsi Mittermondin kylään. Yksi kylän taloista oli raunioina ja neuvottomat kyläläiset kokosivat lahjuskasaa keskelle pitäjää. Kylän puhuja, Silban Savuviiksi kertoi ”Maanvaivan” pesiytyneen Blumnau Puunveistäjän perunakellariin ja vaativan päivittäin ruokaa tai se nielee Leski-Liggetin torpan lisäksi loputkin talot. Sankarimme epäilivät kyseessä olevan tyly pila ja laskeutuivat perunakellariin jututtamaan tätä ”Maanvaivaa”. Pian kävi ilmi että kellarin alla oli duergar harmaakääpiöiden kaivanto. Jekuttavat kaljupäät joutuivat pian itse jäynän kohteeksi, ja vain yksi viidestä selvisi hengissä nauraakseen. Kyläläisten kiitokset lämmittivät sankariemme väsyneitä mieliä ja he jatkoivat matkaansa pääkaupunkia kohti, mukanaan poloinen duergar-vanki.

Saapuessaan Velprintalariin sankarimme havaitsivat jokaisen pääväylän olevan suljettu tarkastuspisteellä. Jututtaessaan paikallisia sekä tiesulkujen vartioita, he oppivat kaupungissa tapahtuneista hirveyksistä. Arvostettu parlamentikko Myghal Tretheway perheineen oli surmattu kotiinsa. Iskun takana oli luultavasti Yuirwoodin itsenäisyyttä ajava terroristijärjestö Society of the Verdant Arrow, sillä ainut surmansa saanut salamurhaaja oli suippokorvainen. Jatkaessaan matkaansa kaupungin halki, urhomme havaitsivat jännitteiden kasvaneen eri rotujen välillä. Griffonheight Keepin sotilaat ottivat pidetetyn duergarin kuulusteltavaksi ja urhomme pääsivät vihdoin henkilökohtaisen huollon pariin. Matkalla he poikkesivat Simbulin palatsilla ja jättivät tapaamispyynnön High Steward Nerrol Hamastylin kanssa.

Kiltatalon eteinen oli täpötäynnä kankaita. Hovimestari Masvar Lohenjuoksu oli sodanpelossaan haalinut halvalla hinnalla toista tusinaa kollia tuontikankaita, joiden kysynnän uskoi nousevan jahka sodan kauhut materialisoituisivat. Purettuaan reppunsa ja levättyään hetken urhomme huomasivat Masvarin kaupanpäälisiksi saaman kuparilampun olevan samanlainen kuin sen, jonka ukko-Dotsk oli antanut sankareille tapaus-tulielementaalin jälkeen. Vapaapalokuntalaisemme läksivät yhdessä Masvarin kanssa satamaan, josta he tavoittivat kangaskauppias Punjidin. Oranssiviittainen etelänmies opasti kevyellä väkivallan uhalla esimiehensä luo Al-Mussa Trading Companyn varastohalliin. Varasto oli täynnä mattoja ja kankaita ja konttilabyrintin keskeltä urhomme löysivät itsensä Muntasir Al-Mussan, Tämä punanahkainen, liekkikuvioin tatuoitu ilmiselvä efreeti esitti välinpitämätöntä vaikka oli todellisuudessa kauhuissaan. Se uhkaili Velprintalaria kohtaavalla tuomiolla, sillä kytevä kaupunki tulisi pian leimahtamaan hänen herransa Marrake al-Sidan al-Hariq ben Lazanin voimasta vihan liekkeihin.

Muntasir Al-Mussa, efreeti

Kissa ja hiiri-leikkiä muistuttava taistelu sammui yhtä nopeasti kuin oli leimahtanutkin, efreetin vaihtaessa olemassaolon tasoa. Valppaat kaupunkilaiset esittelivät ämpäritaitojaan sammuttaessaan savuttavaa kangasvarastoa, sankarien virkistäytyessä kiltatalolla. Käytyään vanhan sataman Ruususimpukassa ihailemassa rehevästi kukkivia naisia, urhomme läksivät palatsille silakan tuoksu sieraimissaan.

Nerrol Hamastylin lisäksi paikalla oli itse noitakuningatar Simbul. Palatsin lumoava Purppurahuone oli muutettu komentokeskukseksi, jossa suuren sotapöydän äärellä velhonmetsästäjä kenraali Alkrin Kolmbarc, Garordin linnakeen ja Vartiomuurin komentaja eversti Maldorn sekä Simbulmynin komentaja High Captain Hovor Seawind, puivat sotastrategiaa yhdessä Simbulin kanssa. Noitakuningatar kertoi sankareillemme että Aglarondin offensiivilla Thayta vastaan on läntisten valtakuntien tuki ja pyysikin urhojamme jälleen uuteen erikoistehtävään. Offensiivin ensimmäinen vaihe on Umber marshin vartiotornin eliminointi, jotta Aglarondin joukot sekä lännen yhdistyneitä joukkoja kuljettava Sembialainen laivasto voivat edetä kohti Thayn Ensimmäistä Jyrkännettä. Sankareiden onkin eliminoitava Umber Marshien etelälaidalla sijaitseva Putrid Spire of Nazejil, joka on punaisten velhojen hallussa, sillä se muodostaa valvonnan Umbermarshin ja Lapendrar joen väliselle ohuelle kaistaleelle, jota pitkin armeijat voivat liikkua. Luvaten kalpansa noitakuningattaren käyttöön, urhomme poistuivat High Steward Hamastylin työhuoneeseen, jossa heitä odotti tukku lahjoja.

Tärkeinä ja tyytyväisinä sankarimme marssivat takaisin kiltatalolle. Operaatio Drain the Swamp käynnistyisi vasta seuraavalla viikolla, joten urhoilla olisi kotva aikaa ruotia kaupungin tulehtunutta ilmapiiriä. Mutta tulehdus oli levinnyt jo kiltataloon, sillä Masvar Lohenjuoksu oli valmistanut päivälliseksi katukoiraa. Raivoisan sanaharkan päätteeksi hovimestariksi palkattu juoppo päätti työsuhteensa ovet paukkuen. Tältä jäi jälkeen kirje, jossa kehotettiin urhoja saapumaan tapaamiselle puoliltaöin länsikaupungissa westwardilla sijaitsevalle Juju-Parlor teehuoneelle. Lyhyiden voimatirsojen päätteeksi, urhomme lampsivat teelle. Paikalla oli kukas muukaan kuin Khuda-Dad, tummahipiäinen arpi-”bardi”, joka osoittautui Teflammin Varjomestarien kätyriksi episodissa kymmenen. Khuda ehdotti yhteistyötä, paljastaen urhoille johtolangan rikollispomo Rusmar Snowman Whitesnown olinpaikasta. Likainen työ Teflammilaisen varkaidenkillan puolesta ei innostanut urhoja, mutta soraäänten noustessa he poistuivat tapaamisesta luvaten harkita asiaa.

Khuda-Dad rentoutumassa Juju Parlorissa

Yövyttyään Greyfortin Kiltatalossa, neuvottomat soturimme nousivat keskipäivän jälkeen. Havaittuaan kuinka vaivalloisia arkiset askareet olivatkaan, urhomme lähtivät takaisin High Steward Hamastylin luo, lähinnä kysyäkseen mistä kaupungissa löytäisi kelvollisen hovimestarin. Hamastyl luki heidän vilpittömän kysymyksensä turhankin syvällisesti ja ohjasi sankarimme Lady Mytela Halvasynin Kartanolle Green Lady’s Districtille. Malttamattomina sankarimme läksivät hakemaan hyväkäytöksistä puolihaltia hovimestaria, mutta joutuivatkin keskelle Society of Verdant Arrown piilopaikkaa. Maanalle painunut Hwindir Jäälampi vakuutti sankareillemme ettei Verdant Arrow ole vastuussa rotuvihaa nostattaneesta Myrghal Tretheweyn murhasta. Salamurhaajaksi julistettu Thessar Norfaren on Verdant Arrowin agentti mutta tämä katosi murhia edeltäneenä päivänä vaikka hänen oli määrä osallistua strategiapalaveriin. Tretheweyn esittelemä Yuirwoodin autonomian dekomissio oli toki vakava isku heidän ajamalle itsenäisyydelle, mutta olisi Jäälammen mukaan ollut kierrettävissä Nerrol Hamastylin veto-oikeudella.

Mikä on Wynford "Operaattori" Rees
miehiään?

Hwindir kutsui sankarit mukaansa kartanon kellariin, jossa salaseuralla oli kidutettavanaan Makt Taidemeklari. Tämän oli todistettu olevan Sons of Hoarin agentti ja avain Belgarwynnin veljen prinssi Branelwynin olinpaikkaan. Kiitos Avelen hopeakielen, Makt paljasti tekevänsä töitä Suur-Aglarondin Muinaisesinein Etsijäin Killan yliantropologi Lordi Varran Gloskilille. Gloskil oli käynyt kirjeenvaihtoa Thayn orjalähettiläs Vorigan Malaergostin kanssa, koskien asiaa nimeltä ”Im-mûl – haltiathralli”. Makt vakuutti olevansa tietämätön haltiathrallin olinpaikasta, mutta vannotti Sons of Hoarin operatiivisen johtajan, Wynford Reesin tietävän. Mies on vaikeasti tavoitettava ja Makt tiesi hänet tunnetavan alamaailmassa nimellä Operaattori.

Tulistuneina saamistaan tiedoista, sankarimme marssivat palatsiin haukkumaan Nerrol Hamastylin pataluhdaksi, sillä ei haltiakartanolta mitään hovimestaria löytynyt. Kaulustaan venyttäen, Hamastyl vähätteli väärinkäsitystä ja opasti urhot Sendor the Sellswordin palkkasoturikiltaan, jossa urhojamme odotti Kurbag the Abuserin lämmin syli.