Seuraava ote on kopioitu lautasliinasta, johon Szaros Rhym hahmotteli edellisenä yönä kokemansa unen, laatien sen vuoropuhelun muotoon. 13.8.1372DR.
Unessaan hän oli yhä Glarondarin linnoituksessa kuulusteluhuoneessa. Taustalla kädet puuskassa seisoi Gerard, tuijottaen heitä tuimasti. Iäkäs eversti Maldorn haroi lyhyttä partaansa ja kumartui heidän puoleensa:
Ihmeeksi minun on todettava että uskon teitä. Mikään ei viittaa että kertomanne olisi Valetta ja herra Sekhmekheion, teidän täytyisi olla hirvittävä flagelantti jos tekisitte kehollenne moiset arvet vain tarinan tähden! Mutta tapa jolla saavuitte on herättänyt epäluuloja ja kummastusta, joten en voi taata turvallisuuttanne täällä linnoituksessa. Mutta luottamusta ja arvostusta voi ansaita vai mitä herra Sekhmekheion, siksi haluan teidät palvelukseeni. Mukaanne saatte vanhan toverini Luutnantti Greyfortin joka on vastuussa suoraan minulle. Laadin teille kulkuluvan ja todistuksen jonka allekirjoitan ja sinetöin, se olkoon turvananne. Mutta tietäkää nuori herra Rhym, samalla pergamentilla valtuutan myös herra Greyfortin toteuttamaan nopeaa oikeutta mikäli sananne osoittautuvat valheellisiksi..
Kääntyen Gerardin puoleen: Luutnantti, ottakaa mukaanne myös vieraamme Velprintalarin hovista, Neiti Amion, en kestä häntä enää..”
